Kulttuuriperintö

Tulen Tampereen vierestä Valkeakoskelta, jossa olen myös asunut suurimman osan elämästäni. Asuin Valkeakoskella 19 vuotta, jonka jälkeen muutin muutamaksi vuodeksi Tampereelle ja sieltä opiskelujen perässä Lahteen. Lahden jälkeen muutin takaisin Valkeakoskelle, ja täällä olen nyt asunut vuodesta 2020 lähtien. Myös molemmat vanhempani ovat kotoisin Valkeakoskelta.

Isovanhempani isäni puolelta olivat kotoisin Valkealasta ja Kivennavalta. Äitini puolelta Oulunsalosta sekä Äänekoskelta. Isäni äidin vanhemmat olivat kotoisin Ruovedeltä sekä Suomenniemeltä, ja isäni isän vanhemmat Viipurista. Äitini äidin sekä isän vanhemmista en löytänyt tietoa.

Itse olen tavannut isovanhemmistani vain molempien puolien mummut, heidän vanhempansa sekä molemmat isoisäni ovat kuolleet jo ennen kuin itse olen syntynyt. Kulttuuriperintönä heiltä ei ole tullut esimerkiksi mitään murretta tai tiettyjä ruoka-lajeja. Joulut ym. juhlapyhät on vietetty stereotyyppisen perinteisellä kaavalla. Joulut on vietetty minun perheeni luona ja molemmat mummuni ovat yleensä olleet mukana. On syöty perinteiset laatikot, kinkku ja kaloja. Nykyään joulupöytäämme kuuluu myös lihapullat, joka ei ehkä ole niin perinteikäs jouluruoka. Tämän jälkeen alkuillasta jaettu lahjat ja loppuilta vietetty aikaa yhdessä. Jouluumme ei ole kuulunut esim. joulurauhan julistuksen seuraamista tai joulukirkkoa. Joulu on ollut juhlapyhistä ns. perinteisin, jossa sama kaava on toistunut vuodesta toiseen. Muina juhlapyhinä meillä ei ole ollut tarkkoja perinteitä tai tapoja, miten olemme niitä juhlineet, mutta kaikkia on jollakin tapaa aina kuitenkin vietetty. Vaikka minulla ei olekkaan suvun kautta juhlapyhiin sen suurempia vakiintuneita perinteitä, itse pidän niitä tärkeinä ja mukavina päivinä / juhlina. Tykkään, että ne erottuvat perus arjesta ja ajatellen, että jokaiseen juhlapyhään kuuluu edes pieni "oma juttunsa". Oli se sitten vappuna munkkien syöminen, pääsiäisenä suklaamunat ja virpojat tai itsenäisyyspäivänä Linnan juhlien katsominen. 

Kouluyhteisössämme oli oppilaita eri puolilta Suomea. Tämä näkyi esim. murteissa ja hauskoissa keskusteluissa, koskien sitä kuinka monia eri sanoja samoille asioille löysimme. Erilaisuus näkyi hienona asiana, eikä se esimerkiksi aiheuttanut erimielisyyksiä tai konflikteja. Kun asuin ja opiskelin Lahdessa, myös siellä luokallani oli opiskelijoita ympäri Suomea. Siellä taas oma puhetapani korostui enemmän kuin täällä lähellä, koska siellä oma puhetyylini kuulemma kuulosti todella tamperelaiselta. Itse en ollut ennen tällaista huomannut tai ajatellut, koska olen viettänyt pääosin koko elämäni täällä Valkeakoskella. En varmasti olisi siis itse tullut kiinnittäneeksi tällaiseen huomiota, koska täälläpäin se ei ole korostunut erilaisuutena vaan ollut ennemmin samankaltaisuus muiden kanssa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millainen on hyvä esiintyjä?

Kestävä kehitys

Hyvien vuorovaikutustaitojen merkitys